Lappi / Kanada to 3. helmikuuta 2011 06.00.00

Uraanikaivosten työntekijöillä kohonnut keuhkosyöpäriski Kanadassa

Esimerkiksi Rovaniemi-Tervola-Ylitornio-Ranua -alueella on tehty valtausvarauksia (sinisellä merkityt) laajoilla alueilla. Lähde: Työ ja elinkeinoministeriön karttapalvelu.

Monikansalliset kaivosyhtiöt ovat jättäneet uraanikaivoshakemuksia ympäri Lappia. Lappilaisen edeltäjä, Roi-Press, kertoi numerossa 21/2010 asiasta (artikkeli löytyy myös www.lappilainen.fi). Kanadalaisilla lääkäreillä, Cathy Vakililla ja Linda Harveylla on kokemusta uraanikaivosten terveysvaikutuksista pitkältä ajalta.

Vakilin ja Harveyn mukaan Kanadan kokemuksista voi olla Suomessa hyötyä, koska pohjoiset elinolosuhteet, graniittiperuskallio ja kaivostoiminnassa aktiiviset monikansalliset yhtiöt ovat samankaltaiset molemmissa maissa.

Kaivosjätteessä jäljellä 85 prosenttia alkuperäisestä radioaktiivisuudesta

Prosessissa malmi kuljetetaan kaivoksen lähellä sijaitsevaan käsittelylaitokseen ja murskataan, jolloin syntyy runsaasti radioaktiivista pölyä sekä iso määrä hienoksi jauhettua kaivosjätettä. Jäljelle jäävä hiekankaltainen jäte sisältää noin 85 % alkuperäisestä radioaktiivisuudesta.

Kiven murskaamisessa syntyvä pöly sisältää uraania ja sen tytäralkuaineita. Uraani 238:n hajoamistuotteena muodostuu muun muassa radonkaasua.

– Useissa maissa tehdyissä tutkimuksissa radonin on todettu olevan suuri syy uraanikaivosten työntekijöiden kohonneeseen keuhkosyöpäriskiin, lääkärit sanovat.

Ellei uraaniesiintymään kosketa, suurin osa radonista jää kiven sisälle, kunnes se hajoaa muiksi radioaktiivisiksi sivutuotteiksi. Peittämättömät tai vain kevyesti peitetyt kaivosjätteet aiheuttavat kuitenkin huomattavia radonpäästöjä. Radonkaasu hajoaa useiksi muiksi kiinteiksi radioaktiivisiksi isotoopeiksi, kunnes siitä lopulta tulee ei-radioaktiivinen lyijy 206. Nämä radonin radioaktiiviset tytäralkuaineet kerääntyvät viljelykasveihin, vesistöihin ja maaperään. Radonin tuottamat poloniumin kolme isotooppia ovat radioaktiivisuutensa lisäksi eräitä kaikkein myrkyllisimpiä luonnossa esiintyviä aineita. Lyijyn myrkyllisyys on hyvin dokumentoitu.

Uraani on myrkky, joka liukenee veteen

Uraanilla on useita vesiliukoisia yhdisteitä ja hajoamistuotteita. Lähellä uraanikaivoksia pohja- ja pintavesi on usein saastunutta. Halkeilleessa graniittiperuskalliossa, kuten joissakin Ontarion uraaniesiintymissä, monet vesisuonet kohtaavat ja saastuminen leviää näin nopeasti laajalle alueelle. Juomaveden uraani on turvarajan 0,02 mg/l ylittäessään myrkyllinen ensisijaisesti munuaisille.

– Tutkimusten mukaan uraani voi vaikuttaa haitallisesti hedelmällisyyteen, sikiön kasvuun ja synnytyksen jälkeiseen eloonjäämiseen. Se voi aiheuttaa epämuodostumia sikiöissä ja saattaa myös liittyä sukuelinten syöpiin. Elimistössä uraani kertyy luuhun ja voi siksi häiritä osteoblastien toimintaa, mahdollisesti lisäten luusyövän ja osteoporoosin vaaraa.

1000 vuoden turvajärjestelmä petti 15 vuodessa

Lääkärit kertovat käytöstä poistetun Kanadassa sijaitsevan Elliot Laken kaivoksen jätekasoista, jotka radonpäästöjen estämiseksi peitettiin vedellä, mikä on tavallinen toimenpide. Viimeaikainen kuivuus on aiheuttanut kuitenkin sen, että jo 15 vuoden kuluessa tämäkin tuhanneksi vuodeksi suunniteltu turvajärjestelmä on alkanut pettää.

Lappilainen

Englanninkielisestä tekstistä kääntäneet Marjatta Naatanen ja Tapani Kuusalo.